Tuntuu siltä että lehdet seuraa mukaan kaikkiin neuleisiin jos niille vain antaa mahdollisuuden. Toinen vaihtoehto on se, että kun töissä tulee nähtyä lehtiä päivittäin, montaa muotoa ja kokoa ja väriä, niin sitten niitä näkee kaikkialla muuallakin. Ja kyllä tuon sävyistä violettia löytyy lehdistäkin, ruska ja kuivuminen saa mitä ihmeellisimpiä sävyjä esiin luonnosta.
Syksy on ehdoton suosikkini vuodenajoista. Kirpeät ilmat houkuttelevat kaivamaan ihanat villavaatteet taas esiin. Keltaiset, oranssit, ja punaiset värit hehkuvat lehdissä kilpaa taustanaan havujen ikuinen vihreys. Omenat ja pihlajanmarjat punastuvat, tuulenpuuskat tanssittavat lehtiä ilmassa ja on aika valmistautua satokauden päättymisen juhlaan. Vähän jää haikea mieli kesän kasvusta ja auringonpaisteen runsaudesta, mutta se nyt vain kuuluu asiaan, auttaa valmistautumaan ja hiljentymään talven tuloon. Tulisi vain se syksykin ensin kunnolla tänne etelään, ilmat ovat olleet merkillisen lämpimiä, tässä muutama päivä sitten huomasin eräässä perennapenkissä kuinka krookukset ovat työntymässä uudestaan ylös mullasta. Pihapiirin tyrnimarjat ovat mitä ihanimman oransseja, kerrassaan herkullisia, taidan mennä poimimaan niitä rasiallisen pakastimeen.
Kommentit