Vanhemmilla kylässä käydessämme äitini hieman vihjaili, että hänen joululahjaksi saamansa luonnonvalkoiset palmikkolapaset kaipaisivat seurakseen jonkinlaista huivia/myssykkää. Muistinkin sitten ullan jouluextrassa olleen Scarlett-hupun ohjeen, johon kävin ostamassa luonnonvalkoista seiska veikkaa. Ilman hapsuja, koska äitini ei todellakaan ole mikään höpsötinhapsutin-ihminen. Kuitenkin kun olin päässyt yli puoleen väliin, totesin huivin kiertyvän ihan liikaa, täydellistä makkaraa nurja puoli päällä. Edes varovaisesta höyrytyksestä ei ollut apua, ja inhostuin koko työhön. Ja tuo lankakin on niin kutittavaa, ettei tuosta tulisi ollenkaan mukavan tuntuistakaan. Siis purkuun. Löysin kätköistäni kuitenkin melkein kolme kerällistä novitan valkoista ainoa, josta nyt sovelsin uuden huivinalun, leveämmällä helmineulereunuksella ja vain yhdellä isolla palmikolla. Näyttää ja tuntuu paljon paremmalta!

Nyt on vain ongelmana, että mihin ihmeeseen käytän 300g luonnonvalkoista lankaa. Täytyy varmaan minunkin tutustua langanvärjäyksen saloihin, täytyyhän elämässä väriä olla. Olisipa ihanaa käyttää värjäykseen luonnonmateriaaleja, saisi oikein metsäisiä värejä. Tämä vain on hieman väärä vuodenaika värjäysainesten keräilyyn, joten ehkä joudun tyytymään hurjanoloisiin elintarvikeväreihin.

Liityin lankahamstereihin sittenkin :) Ei sikäli, ei minulla olisi lainkaan rahaa ostaa lankoja (ei edes täydentää varastoja hamsterikuuta varten!). Miksi ryhdyinkään opiskelemaan tänä talvena, työttömänäkin saisin enemmän rahaa. Yhteiskunta toimii kyllä aika kummallisesti, kun kotona makoilu on tuottoisampaa kuin ammattitaidon kehittäminen. No, onneksi kevät on pian täällä, sormet jo syyhyävät päästä uppoutumaan mehevään multaan. Kynnetkin ovat kasvaneet ihan huomaamatta häiritsevän pitkäksi kun ei pääse puutarhuroimaan.

Sain ihanaa palautetta linux-huivistani :) Mieheni työpaikalla järjestelmäylläpitäjä ja muut nörtit menivät ihan pipareiksi huivin saloihin tutustuessaan. Se on niin mukavan lämmittävää kuulla kehuja omista tuotoksistaan.

Niin, ja kantapääongelmista kärsineet mehiläissukatkin tulivat valmiiksi. Kuva tulee perästä, ellei kameralle tapahdu mitään dramaattista lainassa ollessaan. Seuraavaksi unelmoin oikein pitkävartisista sukista, että hameella tarkenisi ulkona. Niin ja hamekin pitäisi ommella. Ellei kaksikin! Kissakuvan voisin sentään tähän kaivaa, ettei olisi liian kuvatonta.
32421.jpg